Olli just keeps pushing the shit in...

19.5.2010

Olin kotona vasta hieman ennen kello kymmenen illalla. Kaverin MIDI-syntikka kourassa istuskellessani koin mahdottomaksi soittamatta olemisen. Vaikka aamulla oli aikainen herätys, niin olihan se taas pakko ruveta skulaamaan, että on seuraavana päivänä töissä oikein väsynyt. Hetken pohdiskelujen ja säätöjen tarkistamisen jälkeen en ollut saanut mitään signaalia kehiin ko. syntikalla. Ei ollut MIDI-kaapelia vaan pelkkä USB, jota en ole koskaan käyttänyt nauhoituksessa. En jaksanut säädellä input-säätöjä ja BUS:eja, joten päätin korjata viimeiset virheet ja nauhoittaa loput sooloni.



Kuuntelin myös aiemmin nauhoittamiani sooloja. Tällä kertaa ne kuulostivat hyviltä ja läppäri säästyi väkivallalta. Pidin vanhat otot ja rupesin nauhoittamaan kolmea viimeistä. Ne menivät kuin vettä vain ja jo ekat otot olivat niin hyviä, että ne olisi voitu pitää. Yritin silti ylittää itseni ja vetää ne vielä hieman paremmin. Lopputuloksiin olin tyytyväinen. Vedin ”urani” ehkä parhaat soolot ”The Widow-maker”- ja ”Going out for Good”-biiseihin. Todella rajua matskua.

Koska synan käyttö näytti niin monimutkaiselta, leikittelin ajatukselta synien ohjelmoimisesta. Siitä lisää myöhemmin.

-Olli "Rimjob" Anttila-

Olli shreds on and on and on....

17.5.2010

Koska ulkona oli aivan järkyttävän upea sää, päätin lukkiutua sisään suoraan töiden jälkeen ja ruveta nauhoittamaan raivolla lisää kitaroita. Jouduin soittamaan muutaman Jarin rytmiraidoista uusiksi, koska niiden nauhoituksessa käytetty haamuraita oli hieman kusinen. Tempossa ja täten myös taimissa oli snadisti fibaa, joten uusiksi vain.

Pienten opetteluiden ja alkukankeuden jälkeen olin valmis näiden seikkailujen kanssa ja siirryin nauhoittamaan omia osuuksiani. Paljoa ei ollut enää jäljellä clean-kitaroita, mutta soolot puuttuivat kokonaan. Kaikista seitsemästä soolosta olin suunnitellut päässäni vain kaksi etukäteen.

Lähdin hinkkaamaan ja hiomaan soolojani. Käytin älyttömiä määriä ottoja soolojen nauhoitukseen. Nyrkkisääntöni oli se, että en rakenna soolojani lukuisista eri otoista. Sama soolo täytyy pystyä vetämään samoin livenä. Yhden pitkän ja ennalta suunnitellun soolon vedin kahdessa osassa, että koko paska kuulostaisi paremmalta kuulijan korvissa.

Noin kuuden tunnin työskentelyn jälkeen oli helvetin väsynyt ja nälkäinen olo. Olin nököttänyt vaan koneiden edessä koko ajan ja nauhoittanut intensiivisesti. Olo oli niin paska, että kaikki soolotkin kuulostivat senhetkisillä mallinnus-soundeillaan aivan skeidalta. Meinasin poistaa ne kaikki koneelta & heittää mokoman paskan roskiin. Hillitsin kuitenkin itseni ja ajattelin nukkua yön yli, ennen kuin sahaisin läppärin laikalla kahtia.

-Olli "Holmes" Anttila

Olli shreds like never before...

Kävin hakemassa Adastran studiovehkeet Jarin kissaluolasta aamulla. Alun perin minulla oli koko päiväksi muuta menoa, mutta soittamisen polte vei kaikesta voiton. Tungettuani kaikki piuhat oikeisiin paikkoihin ja valmistellessani Cubasea hetken, aloin säätelemään kitaraani. Koska meille kelpaa vain huippulaatu, päätin käyttää jälleen kustomoitua Ibanez RG3020FMT:ni. Säätelin kitaran tallaa ja intonaatiota vartin ajan, jottei lopputulos olisi hirvittävän epävireinen. Lämmittelin hetken ajan ja kuuntelin Jarin jälkeä Rip-Cord-Rockissa. Biisi iski niin täysiä minuun, että lähdin heti pumppaamaan riffejä kehiin. Soittointo ei laantunut aivan hetkeen. Noin viiden tunnin jälkeen minulla oli hyvät rytmikitararaidat neljään kappaleeseen. Myöhemmin kuunneltuna niistä löytynee varmasti jotain hiottavaa, mutta pohjat ovat hyvät. Koska käytämme Reamp-tekniikkaa nauhoituksissamme –kuten edelliselläkin kerralla, voin periaatteessa nauhoittaa kerrostaloasunnossa vaikka keskellä yötä kitaroita.

Noin neljän maissa jouduin keskeyttämään nauhoitukset tilapäisesti. Kävimme siivoamassa ja akustoimassa Vauramon ja Siikamäen kanssa uuden tulevan treeniksemme. Välissä söin Vauramon kanssa vatsan täyteen roskaruokaa varmistaakseni soiton hyvän laadun. Santtu tuli vielä natsiupseerin elkein kuuntelemaan minun ja Jarin tuloksia kotiini. Hyväksyttyään materiaalin pääsin jatkamaan heti soittamista. En muista milloin olisin ollut näin itsevarma, innostunut ja tehokas nauhoittamaan musiikkia. Vedin kello yhteen mennessä yöllä kaikkien seitsemän biisin rytmikitarat nauhalle. Olin nälkäinen, väsynyt ja suhteellisen tyytyväinen itseeni. Ehkä talven aikana nauhoitetut shredding-biisit olivat rutinoittaneet minua studiotyöskentelyyn.

-Olli "DaGangBang" Anttila

Guitars, guitars and more guitars!

No se on Koskelan Kirk Hammet, eli Jari tässä moi! Olen nauhoitellut tässä ahkerasti viime aikoina Adastran uutta materiaalia. Täydellinen omistautuminen ratikan suhaamiselle ja kitaroiden nauhoituksille on estänyt kaikenlaisen blogien tuhertamisen ja sosiaalisten medioihin käytön viimeiseltä kolmelta viikolta.

Inspiraatioita koukeroisiin kitarasooloihin olen hakenut lähinnä South Park:sta ja suurimpien idolieni Timo Tolkin ja Yngwie Malmsteen mestariteoksista. Suurin osa riffeistä oli minulle melko helppoja ja vetelinkin ne ihan tosta vaan kehiin. Sooloja varten minun oli pakko hakea uusi Ibanezini treenikseltä. Sen ohuella kaulalla ja kuumilla mikeillä pääsin ns. ”World Domination”-moodiin. Luvassa siis älytöntä shreddingiä!

-Koskelan kingi, kaikkien keppien kauhu, Jarsky H.-