Ville palasi viimeinkin happihyppelyltään Kreetalta. "Oli muuten vitunmoinen loma" totesi silminnähden levännyt solisti reissun jälkeen. Energiaa pulppuava Kivijärveläinen soitti minulle heti Suomeen tultuaan ja vaati päästä laulamaan oikein olan takaa studioon. Sovimme heti päivän ja paukutimme kumit ulvoen Pitäjänmäkeen. Tällä kertaa ehdotimme, että Ville laulaisi biisin nimeltä "The Widow-maker". Hieman ehkäpä Disturbedia ja Iron Maidenia (ylläri ylläri) muistuttava viisi ja puoli-minuuttinen ralli. Hassua kyllä, itse yritän aina saada Villen laulamaan mahdollisimman puhtaasti ja Vilpertti yrittää aina lisätä räkää ja säröä ääneensä, mutta tämän biisin kohdalla kävi toistepäin. Lauluja lähdettiin nauhoittelemaan sitten hiljalleen. Käytimme aika paljon ottoja hyvistä suorituksista huolimatta hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Hetken aikaa Ville oli jo helisemässä, kun päätimme Jussin kanssa muuttaa jo ennaltasävellettyjä ja -opeteltuja laulumelodioita kertosäkeessä. Kuten edellisellä kerralla Villellä oli välillä hyvinkin erilainen visio jostain sanojen rytmittämisestä kuin minulla ja Jussilla. Kättä vääntäen ja toisiamme sättien selvisimme näistä ongelmista. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon rankkasade, joka alkoi kesken työpäivän täysin yllättäen. Jussin Cadillac oli kattoikkuna auki studion edustalla ja hörppäsi huikan jos toisenkin Suomen kesää. Myös Villen tilkitsemä kattohuoneistomme alkoi hieman vuotamaan.
Pohjien ja tuplausten jälkeen aloimme vetelemään visioimiani stemmoja ja harmonioita lauluihin. Päädyimme nauhoittamaan niitä loppuen lopuksi aika paljon. Tupakalta tullessaan Jussi jopa tokaisi kerran minulle ja Villelle: "Mitä vittua te oikeen teette!?" Onneksi hätä ei ollut tämän näköinen ja päivän päätteeksi kun kuuntelimme biisejä stemmat oikealle (hiljaiselle) tasolle miksattuna niin ketään ei vituttanut.
Torstaina sitten uudestaan.
Olli "luota nyt vaan muhun" Anttila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti